Välineiden valmistusohjeet


1. Solfakortit/ aakkosnimikortit
2. Viivastokartonki sekä nuottiavain-, etumerkki- ja apuviivakalvot
3. Rytmikortit
4. Suuret sävelnimikortit (diatoniset ja kromaattiset)
5. Transponoiva viivain

6. Tahtijuna

7a. Etumerkkikortit

7b. Etumerkkisarjakortit

8. Solfapylväs

9. Graafinen notaatio

10. Nopat
11. Tietopeli
12. Helmet A4-viivastolla
13. Laulurinkula




1. Solfakortit/ aakkosnimikortit sekä 2. Viivastokartonki sekä nuottiavain-, etumerkki- ja apuviivakalvot

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      A2 -kokoisia kartonkeja ainakin 1 kpl/ 2 oppilasta (viivastokartonkeihin)
·      4 x 5 cm kokoisia kartonginpalasia valkoisista tai erivärisistä kartongeista (solfakortteihin/ aakkosnimikortteihin)
·      piirtoheitin- tai kopiokalvoja (nuottiavain- ja etumerkkikalvoihin)
·      vedenkestävä tussi

Viivastokartonki
Piirrä vaakasuoralle kartongille viivaston viivat 5 cm välein niin, että kartongin ylä- ja alareunoihin jää enemmän tilaa. (Tällöin oppilaat eivät erehdy hahmottamaan kartongin reunoja viivoiksi.)

Solfakortit/ aakkosnimikortit
Valmista 4 x 5 cm kokoisia kartonginpalasia tarvitsemasi määrä - yhdessä sarjassa on tämän ohjeen mukaan 42 korttia. Parhaiten se onnistuu toimiston paperileikkurilla. Kortteja voi valmistaa samalla vaivalla eri tarkoituksiin sekä absoluuttisia nimiä ja oktaavialoja että solfanimiä käyttäen. Solfanimet tai aakkosnimet kirjoitetaan pystysuorille korteille.

Valmista solfakortteja esim. 6 x 7 kpl sarjoiksi, jolloin sarjassa on aina 6 kpl joka solfanimeä. Aakkosnimikortteja voi valmistaa saman määrän tai vähemmän, jos käyttää niitä vain sävelnimien ja sävellajien etumerkintöjen harjoitteluun. Tämä määrä riittää parityöskentelyssä oikein hyvin useimpiin harjoituksiin. Jos valmistat joka sarjan erivärisestä kartongista, ne on helpompi pitää järjestyksessä. Kortit ovat työläät valmistaa, joten ne kannattaa laminoida ennen käyttöä.

Kalvot
Piirtoheitinkalvosta voi valmistaa 4 x 5 cm kokoisia ylennys- ja alennusmerkkejä sävellajien etumerkintöjen harjoittamista varten. Kalvosta voi myös valmistaa nuottiavaimia: leikkaa kalvo pitkittäin kahtia ja piirrä kumpaankin palaan nuottiavain vedenkestävällä tussilla. Erillisiä apuviivoja voi myös valmistaa piirtämällä apuviiva vedenkestävällä tussilla 8 x 5 cm kokoiselle, vaakasuoraan käännetylle kalvonpalalle.

Käyttö:
Kortit ja viivastokartonki ovat aktiivinen, hauska ja kirjoittamiseen verrattuna nopea tapa merkitä muistiin keksittyjä tai kuultuja sävelkulkuja. Kartonkeja ja korttisarjoja voi käyttää yksin tai pareittain. Välineet sopivat erityisesti melodiamuistin, viivaston relatiivisuuden, nuottikirjoituksen ja lukemisen harjoittamiseen sekä melodian keksimis- ja sanelutehtävien tekemiseen. Niillä voi harjoitella nuottiavainten käyttöä, sävellajien etumerkintöjä, intervalleja sekä sointujen muodostamista. Kortit ja kartonki ovat myös erittäin havainnollinen väline oppimis- ja keskittymisvaikeuksisen oppimisen avuksi sekä tukiopetukseen. Opettaja rajaa käytettävien korttien valikoiman ryhmän tasolle ja harjoitukseen sopivaksi.


3. Rytmikortit

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      4 x 5 cm kokoisia kartonginpalasia valkoisista tai erivärisistä kartongeista
·      vedenkestävä tussi

Rytmikortit valmistetaan esim. 5 cm korkuisille kartongin palasille, nuotit/ tauot kirjoitetaan pystysuoraan. Neljäsosan pituiset kuviot kirjoitetaan 4 x 5 cm ja puolinuotin pituiset kuviot 8 x 5 cm kokoisille paloille, jolloin kortin leveys ilmentää konkreettisesti kuvion kestoa. Vastaavasti pisteellisen neljäsosan pituiset kuviot saavat 6 x 5 cm kokoiset kartonginpalaset.

Käyttö
Rytmikortteja voi käyttää rytmin luku-, sanelu- ja keksimistehtäviin sellaisenaan pöydällä tai melodian nuotintamiseen viivastokartongilla. Työskentely voi tapahtua yksin, pareittain tai ryhmissä. Kortit ovat nopea tapa merkitä kuultu rytmi muistiin ja mahdollistavat siksi useamman harjoituksen toteuttamisen lyhyessä ajassa.

4. Suuret sävelnimikortit (diatoniset ja kromaattiset)

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      A4-kartonkeja 7 kpl/ diatoninen sävelnimisarja, 12 kpl/ kromaattinen sävelnimisarja
·      leveä tussi

Kirjoita sävelnimet pystysuoraan. Korttisarjoja voi valmistaa sekä absoluuttisia että solfanimiä käyttäen. Kannattaa valmistaa riittävästi sarjoja, jotta isossakin ryhmässä kaikki voivat osallistua.

Käyttö
Diatonisten sävelnimikorttien avulla harjoitellaan asteikon sävelten järjestyksen hallintaa. Sopii 1-perustason tai valmentavaan mupe-opetukseen. Kromaattista sarjaa voi käyttää esim. rappusissa isompien oppilaiden asteikonmuodostustehtävissä.

5. Transponoiva viivain

Valmiin transponoivan viivaimen voi tulostaa vapaasti opetustarkoitukseen (ei kaupalliseen käyttöön) osoitteesta http://mutesry.com/opetus/abc/melodia.html Viivaimen voi toki valmistaa itse mallin mukaan.

Käyttö
Transponoivan viivaimen avulla voi havainnollistaa säveljonon/ asteikon rakenteen pianon koskettimia apuna käyttäen. Se on kätevä apuväline kaikenikäisen alkeisopetuksessa sekä itsenäisen työskentelyn apuna luokassa, jossa oppilailla on omat koskettimistot käytössään.

6. Tahtijuna

Tahtijunaa käytetään yhdessä 4 x 5 cm kokoisten rytmikorttien kanssa (kts. 3. Rytmikortit).

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      A4-kartonkeja n. 2 kpl/ tahti
·      vedenkestävä tussi

Leikkaa A4-kokoinen kartonki pitkittäin kahtia. Piirrä vaakasuoriin kartonginpuoliskoihin eri tahtiosoituksiin sopivan kokoisia tahtikehikkoja niin, että jokaiselle neljäsosaiskulle on tilaa sivusuuntaan 4 cm eli neljäsosarytmikortin verran. 4/4 -tahtijunan leveys on siis 16 cm, 3/4 -tahtijunan 12 cm jne. Korkeus on sama kuin rytmikortin eli 5 cm.

Käyttö
Tahtijunia käytetään yhdessä rytmikorttien kanssa. Koska niiden sijoittelu pöydille vie aika paljon tilaa, niitä kannattaa käyttää ryhmätöissä tai vaikka niin, että yhden tahdin sisällön saa keksiä tavalla tai toisella vuorotellen.

7a. Etumerkintäkortit

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      suunnilleen pelikorttien kokoisia kartongin palasia 16 kpl/ oppilaspari
·      vedenkestävä tussi
·      (laminointivälineet tai kontaktimuovi)

Näissä ohjeissa valmistetaan sekä alennusmerkkisten että ylennysmerkkisten sävellajien etumerkintöjen sarjat alkamaan sävellajeista C: ja a:, jotta kvinttiympyrän logiikka säilyy. Valmista siksi C: - a: -kortteja 2 kpl, muille etumerkinnöille kullekin yksi kortti/ sarja. Kirjoita toiselle puolelle korttia viivasto ja sille etumerkintä, toiselle puolelle sävellajien nimet sen mukaan, miten merkinnät opetat (esim. allekkain "C-duuri" ja "a-molli" tai "C:" ja "a:"). Halutessasi laminoi kortit tai päällystä ne kontaktimuovilla.

Käyttö
Jaa kortit ylennys- ja alennusmerkkisten sarjoiksi, sekoita kaikki keskenään tai rajaa korttivalikoima ryhmän tason mukaan. Voidaan käyttää pienryhmissä tai pareittain myös työpajoissa.

7b. Etumerkkisarjakortit

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      suunnilleen pelikorttien kokoisia kartongin palasia 2 kpl/ oppilaspari
·      vedenkestävä tussi
·      (laminointivälineet tai kontaktimuovi)

Kirjoita ensimmäiselle toiselle puolelle korttia viivasto ja sille kaikki seitsemän ylennysmerkkiä, toiselle puolelle sävellajien nimet sen mukaan, miten merkinnät opetat (esim. allekkain "C-duuri" ja "a-molli" tai "C:" ja "a:"). Halutessasi laminoi kortit tai päällystä ne kontaktimuovilla.

Käyttö
Jaa kortit ylennys- ja alennusmerkkisten sarjoiksi, sekoita kaikki keskenään tai rajaa korttivalikoima ryhmän tason mukaan. Voidaan käyttää pienryhmissä tai pareittain myös työpajoissa.

8. Solfapylväs

Solfapylvään voi mainiosti piirtää suoraan taululle. Jos taululla ei ole tilaa ilman viivastoja, lapset helposti luulevat, että pylvään solfanimet yrittävät olla jossakin kohtaa viivastoa. Tällöin pylvään voi selvyyden vuoksi valmistaa erikseen kartongista ja kiinnittää esim. magneeteilla valkotauluun.

Tarvikkeet ja ohjeet:
·      n. 15 - 20 cm leveää kartonkia 50 - 80 cm
·      vedenkestävä tussi

Piirrä pystysuoraan kartonkiin solfanimet niin suurina, että ne näkyvät hyvin luokan takaosaan saakka. 50 cm korkuinen kartonki riittää sarjaan do - do'. Voit halutessasi valmistaa tälle sarjalle jatkopaloja, joilla voit jatkaa sarjaa alas- ja ylöspäin. Molliasteikolle voi valmistaa oman pylvään. Erittäin kätevä olisi esim. 20 x 80 cm kokoinen valkotauluun saatava irrallinen, kevyt, blanco lisäosa, jolle voisi piirtää solfapylvään ryhmän ja harjoituksen tarpeiden mukaan.

9. Graafinen notaatio

Vinkkejä ja esimerkkejä graafisesta notaatiosta ja sen käytöstä opetuksessa löytyy esimerkiksi internetistä hakusanoilla "musicogram jos wuytack". Osoitteesta http://www.marcocosta.it/icmpc2006/pdfs/542.pdf löytyvässä artikkelissa kerrotaan musicogrammin käytöstä opetuksessa ja esitetään myös esimerkki notaatiosta Jos Wuytackin mukaan. Perusideaan perehtynyt opettaja voi itse laatia omia graafisia notaatioitaan valitsemaansa ohjelmistoaan varten.

10. Nopat

Oppimispeleissä käytetään 6-sivuisten lisäksi muitakin noppia. 3-sivuisilla voi esimerkiksi kuvata kolmisoinnun muodot. Kantasäveliin ja intervallien nimiin sopii 8-sivuinen noppa ja kromaattiseen asteikkoon 12-sivuinen. Etumerkinnät viiteen merkkiin voi osoittaa 10-sivuisella nopalla (ilman C-duuria ja a-mollia). Intervallien laadut voi näyttää 6-sivuisella nopalla sekä 3- ja 4-sointujen muodot 8-sivuisella, jonka yksi sivu jätetään tyhjäksi.
Noppia saa valmiina pelitarvikkeisiin erikoistuneista liikkeistä. Niiden sivut nimetään maalaamalla ne uudelleen tai kiinnittämällä sivuille pienet kartonginpalaset kontaktimuovilla.

11. Tietopeli

Tarvikkeet ja ohjeet:
  • paksu kartonki pelilautaa varten
  • puolikkaan postikortin kokoisia kartonkikortteja pelikorteiksi
  • väritussit
  • (tietokone ja tulostin)
Pelilauta valmistetaan Trivial Pursuit -pelin tapaan. Pelilaudan päällisen voi myös piirtää tietokoneelle, tulostaa ja liimata kartonkiin Kortit voi valmistaa kartongista suunnilleen pelikortin kokoisiksi. Pelaamiseen tarvitaan lisäksi noppa.

Käyttö:
Pelikortteihin voi keksiä tehtäviä ja kysymyksiä eri aiheista, kuten rytmi, harmonia, intervallit, musiikin historia, melodia ja musiikkisanasto.

Korttien kysymykset ja tehtävät voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: rytminlukutehtävä, sointujen muodostaminen tai tunnistaminen, musiikkitermin tai merkin selittäminen, intervallin tunnistaminen tai muodostaminen,  musiikin historiaan liittyvän kysymykseen vastaaminen tai melodiatehtävä, jossa ohjeen mukaan esim. lauletaan kahden tahdin fragmentti, annettu asteikko tai sointu.

12. Helmet A4-viivastolla

Tarvikkeet ja ohjeet:
  • A4-kokoisia kartonkeja, 1 kpl/ pienryhmä
  • kolmen värisiä sormenpään kokoisia helmiä tai nappeja, jotka eivät pyöri, n. 4 kpl/ pienryhmä
  • viivotin
  • vedenkestävä tussi

Käyttö
Helmiä ja A4-viivastoa käytetään sointumuotojen tai intervallien rakentamiseen esimerkiksi oppimispeleissä. Helmien merkitys riippuu väristä. Ensimmäisen väriset helmet ovat kantasäveliä, toisen ylennettyjä ja kolmannen alennettuja. Viivasto piirretään vaakasuoralle A4-kartongille.

13. Laulurinkula (Heidi Jakkula)

Tarvikkeet

  • 5 kpl 1 m mittaisia pyörän tavaratelineissä käytettäviä "mustekaloja"
  • ilmastointiteippiä
  • villalankaa tai kangasta
Ohjeet
Mustekalat liitetään toisiinsa rinkulaksi (viimeistä liitosta lukuun ottamatta) asettamalla kahden mustekalan koukkupäät toistensa päälle ja kiinnittämällä ne tukevasti toisiinsa ilmastoteipillä. Pötkylä päällystetään neuleella tai kankaalla - ota huomioon venymisvara. Neulepäällys: neulo pötkylän päälle halkaisijaltaan sopiva tuubi valmiin pituiseksi (kokeile, minkä mittaiseksi rinkula venyy). Pujota mustekala pötkylä neulotun tuubin sisään. Kiinnitä viimeinen koukkuliitos ilmastointiteipillä ja sulje neulos.

Käyttö
Musiikin perusteiden alkuopetus > Laulurinkula